In the clutches of depression

Pieni muutos tämän lääkkeen kanssa. Aiemmin oli 100mg kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Mutta nyt vaihtui että kokonaan se 200mg kerran päivässä eli aamulla. Torstaina otin ensimmäisen kerran sen. Otin sen lääkkeen kuudelta ja 45 min myöhemmin sain melko pahan päänsäryn. Ja pahoinvointia. Se oli aikas paha. Seuraavana päivänä ei ollut niin paha. Paitsi että iltapäivällä alkoi silmissä pyörimään. Piti pysähtyä ja ottaa tukea toisesta henkilöstä. Tänään ei oo tullut mitään tuollaista, ainakaan vielä.

Hei taas! Unohdin tämän blogin taas kerran pitkäksi aikaa. Välillä syynä oli ehkä se etten ole halunnut kirjoittaa mitään liian henkilökohtaista enää. Mutta nyt videoon tullut kommentti herätti mut ! Päätin nyt ensiksi kirjoittaa tänne, mutta luultavasti teen videon myöhemmin. Jos jaksan. En muista (enkä jaksa lukea :P) että mitä kaikkea olen nyt tänne kertonut, joten jos kerron asioita kahteen kertaan, pahoittelen. Mä aloitin Stadin ammattiopistossa viime helmikuussa ja se on tuntunut sopivalta. Ennen siis menin koulutuksiin "unelma-ammatin" perässä, mutta ne kaikki keskeytyi. Iltalukio jäi kesken kun ensimmäinen ylioppilaskoe oli tulossa. En ollut lukenut muihinkaan kokeisiin niin en tietenkään olisi lukenut tähänkään. Tuli paniikki. Päätin sitten hakea koulutuksiin millä pääsisin Tervakosken paperit...

Menin sekaisin päivissä. Nojaa. Ei sillä silleen väliä ole kun ei mulla enää päivitettävääkään ole. Sivu oireet on about loppuneet. *Koputan päätä*. Nyt kuitenkin on sellainen "onkohan ne nyt oikeasti loppunu vai tuleeko ne kohta tosi kovaa päälle taas" olo. En siis aio nyt päivittää enää tästä aiheesta ellen huomaa jotain eroa olossa tai sivu oireet tulee takaisin. Aloitin joulukuun alussa syömään "vahva d-vitamiini" vitamiinia. Mun olo on ollut parempi heti siitä brintellixin aloitus päivästä lähtien. Siis mieliala on ollut parempi. En tykkää silleen koska nyt tuntuu että aloitin brintellixin turhaan jos ainoastaan tarvitsin d-vitamiinia. Joulu on huomenna (periaatteessa ylihuomenna koska en ole vielä käynyt nukkumaan). Ei yhtään tunnu siltä. Lahjat paketoin äsken. Teippimonstereita. Kuten aina.

17.12.2015 Näin taas unta. Tällä kertaa siinä oli Em. Siihen liitty rivitalo ja asunto mihin en löytänyt. En oo ihan varma mitä tarkoitetaan sillä "poikkeukselliset unet" mutta kuten taisin mainita, en näe usein unia. Nyt kuitenkin oon nähnyt unia ainakin kolme yötä putkeen. Tänään siis alkoi 10mg annostus. En huomannut muutosta haittavaikutuksissa. Ehkä tulee huomenna, toivottavasti ei. *Koputan päätä*. Päätin että kirjoitan joka päivä tänne Brintellix'stä 16:sta päivään asti. Eli 8 5mg ja 8 10mg päivää. Star Wars: The Force Awakens oli hyvä. Aion mennä katsomaan uudelleen. Oon miettinyt että ottaisin iskän mukaan, ongelmana vain on se ettei iskä oo nähnyt yhtään aiempaa Star Wars elokuvaa. Eli sen pitäisi nähdä ne aiemmat (ainakin 4-6) ja sitten vasta mennä katsomaan tämä. Uskon kuitenkin et tää on pitkään elokuvissa niin tuskin on liian kiire. Vien sille mun Star Wars bluray boxin ja se saa katsoa ite. Se siis oli Star Trek fani nuorena ja silloin vissiin oli va...

15.12.2015 Ajattelin nyt tähän ihan kuvana laittaa sen sivuoire/haittavaikutus listan. Listassa mainittiin myös "poikkeukselliset unet". Tänään oli yksi sellainen. En muista mitä siinä oli, mutta muistan että näin unta mikä jo itsessään on melko harvinaista. Kutinaakin oli yöllä mutta en tiedä oliko se nyt tähän liittyvää. Ruokahalun väheneminen on kans ollu mut ei mitenkään hirveän huomattavaa. Ajanhallinta ei tänään ollut mikään paras. Mun piti käydä apteekissa ennen kouluun menoa, mutta unohdin sen ja muistin sen vasta kun olin lähdössä kouluun. Pakko kuitenkin oli käydä siellä apteekissa hakemassa lääkkeitä joten myöhästyin filosofian tunnilta. Olisin ehtinyt suurimmalle osalle tuntia mutta päätin olla menemättä. En halunnut mennä myöhässä. Biologian tunnille menin kuitenkin. Ajelin siinä välissä ja kävin ostamassa lampun. Lampun sain vaihdettua äsken kun tulin kotiin. Sain ruotsin ja englannin kokeet. Ruotsin kokeesta sain 6+ ja kurssista 7. Paremmat numerot mi...

Taas, eilen 14.12. kirjoitettu ja julkaistu aamuyöllä 15.12 puolella, mutta silti kun sanon "tänään" se tarkoittaa sitä eilistä. Tylsä päivä. Heräsin ennen kahtatoista, pesin hampaat, tein jotain mitä en muista (luultavasti olin koneella), söin, otin lääkkeet (brintellix ja d-vitamiini) ja sitten jotain. En tiiä miksen muista että mitä tein. Jossain kohtaa menin kuitenkin takaisin sänkyyn ja lueskelin kännykällä fanifiktioita ja pelasin pelejä. Hieman kolmen jälkeen mietin et meneeköhän biorexissä tänään mitään kivaa. Noh. Neljältä alkoi "Tarina rakkaudesta ja pimeydestä". Pieni kiire tuli mutta pääsin ihan ajoissa sinne. Varaukseen en kyllä ehtinyt mutta ei ollut mitään hätää. Siellä oli vain minä, joku mies pari riviä alempana (istuin vikalla rivillä, keskellä, aina sama paikka jos mahdollista) ja pariskunta (?) keskellä salia. En jaksanut leffan jälkeen mennä kotiin joten menin katsomaan toisen leffan. Nälkäpeli. Tämä oli kolmas kerta kun kävin katsomassa sen. ...

Mielialan puolesta päivä meni ihan hyvin. En vaan päässyt sängystä ylös ennen kahta. Vasta puoli kolmen aikaan nousin ja söin + otin lääkkeen. Illalla ajattelin että "taas päivä ilman sivuoireita" ja että ehkä en saisi enempää kuin sen pahoinvoinnin. (Unohdin kyllä koputtaa päätä.) Keskiyön aikaan alkoi pahoinvointi. Nyt se on hieman pahempi kuin aiemmin mutta se voi johtua ihan siitä etten ole syönyt tänään about mitään. Ensi viikko enää koulua ja sitten joululoma. 

Kirjoitettu lauantain puolella mutta julkaisu meni keskiyön yli (ja reilusti) Veljen synttäreitä vietettiin tänää. Olin vähän katkera kun mä en sillee saanu 20 vuotis synttärijuhlia mut en mä jaksa enää välittää. Kävin kerran (ennen vieraiden tuloa) yläkerrassa itkemässä sitä et oon niin väsynyt. "Kirkas" valo sattui silmiin niin paljon että piti laittaa aurinkolasit. Oli siis hieman pilvistä. Mun sydän tykyttää nyt ikävästi. Tunnen sen, vaikka normaalisti en tunne ilman että kokeilen sitä ranteesta tai kaulasta. Nopeus on normaali, ei liian kova mutta hieman heikko olo. Se voi ihan hyvin myös johtua väsymyksestä. Eilen ja tänään mua on väsyttänyt tavallista enemmän sillä tavalla että oon meinannut nukahtaa pystyyn. Eilen kun mentiin äidille auttamaan veljen juhlien valmistelussa kävin sohvalle makaamaan kun väsytti niin paljon. En nukkunut kuitenkaan kun oli liian kapea sohva. En tiedä onko tää sydämentykytys sivuoire tai jotain mutta en pidä siitä, vaikkakin se on sie...

Hammaslääkäri käynti ____________________________ Tänään piti herätä aiemmin koska oli se hammaslääkäri aika. Yleensä mä herään klo 12 tai välillä jopa myöhemmin. Tänään herätys oli 10.40 ja siihen heräsin hyvin väsyneenä. Noh piti kuitenkin nousta. Pesin hampaat (jei jaksoin tehdä sen) mutta älysin etten voi syödä enää paahtoleipää (eräpäivä mennyt ohi). Laitoin iskälle viestiä ja se tuli hakemaan. Se haki mulle Laurell kahvilasta lihapasteijan ja sitten lähdettiin kohti Hämeenlinnaa ja Oral'ia.. Jännitys kasvoi. Se ei kuitenkaan ehtinyt vaikuttaa yöllä, etten olisi saanut unta, koska se sovittiin niin vähän aikaa sitten. Sen jälkeen kun olin syönyt sen pasteijan, otin Brintellix'n. En tiiä mainitsinko päivä 1 postauksessa että ostin taas Atarax lääkettä kun sitä oli vielä reseptissä jäljellä. Kuitenkin. Kun saavuttiin Oral'iin (yksityinen hammaslääkäri paikka Hämeenlinnassa) se haju taas aloitti ahdistuksen. En siedä sitä hammaslääkärin hajua. Siis alkaa heti ahdistaa...

Eilen kun mainitsin että joulukuu on alkanut paremmin... Juu olihan se, mutta taas tuli itkukohtaus.. Mutta voitin eilisessä kinkkubingossa kinkun :). Se oli kiva. Tänään ei oo tullut mitään pahoinvointia tai päänsärkyä siitä Brintellix'sistä joten aloin miettimään että olinko ottanut sen aamulla. *Käyn katsomassa keittiöstä*. Ei ollut pyödällä missä se oli aamulla ollut, eikä lattialla. Eli otin sen (en heittänyt vahingossa suusta ohi). Eli siis ihan hyvä päivä ollu ilman sivuoireita. En päässy kouluun ku käytii hakemassa äidin uus auto ja sen jälkee Willassa ostamassa mulle biologian kirja. Huomenna hammaslääkäriin. En todellakaan haluis mut hammas kun vihloo nii... Vähän pakko mennä. Sentää nyt en odottanut siihen asti kunnes se särkee sietämättömästi ennen ku menin varaamaan ajan, eli hyvä minä. Nii joo vielä se piti sanoa että jaksoin tänään käydä suihkussa. Jei. Siis oon ollut niin väsynyt etten jaksanut edes suihkussa käydä. Viikko edellisestä. (Tiedän, ällöttävää) E...

Tää blogi on jäänyt vähän pois ku en oo tiennyt myös kirjoittaa. Mun olisi pitänyt kirjoittaa kun lopetin lääkkeet. Olisi pitänyt kirjoittaa siitä kokemuksesta niin olisi myöhemmin voinut katsella ja lukea millaista se oli. Sillä nyt se lääkkeetön aika loppui. Olin 194 päivää ilman lääkkeitä. Päätin että pidän nyt täällä kirjaa tästä uudesta lääkkeestä ja miltä se tuntuu / miten se vaikuttaa. Eilen olin lääkärin tapaamisessa ja siellä suostuin uuteen lääkitykseen koska tää väsymys vaikuttaa niin pahasti mun jaksamiseen. Väsymys siis alkoi 16.9. ja paheni kuukausittain. Marraskuun alussa viiltely tuli takaisin ja jouduin myöntämään etten voi hyvin. Viiltely oli hyvä merkki siitä ja mun itkukohtaukset. Itkin siis hysteerisesti ja ajattelin että en jaksa enää. Joulukuu on alkanut hieman paremmin. Mutta silti olen väsynyt.  Tämä uusi lääke on nimeltään "Brintellix". Se on kuulemma uusi lääke joka voi auttaa myös kognitiivisen toiminnan kanssa. Muistaakseni se lääkäri sano...

Nyt mut on vienyt sairaalaan sekä poliisi että ambulanssi.. Viime lauantaina päätin, etten halua yksin istua kotona koko päivää, joten lähdin leffaan. Helsinkiin asti. Halusin nähdä Birdman leffan (se oli ehtinyt lähteä läheisestä leffateatterista ja ehtinyt tulla jo dvd:llekin), mutta en halunnut katsoa sitä kotona. Ajattelin myös, että ehkä se poika olisi ollut Helsingissä liikenteessä (jos vaikka sen olisi nähnyt siellä sattumalta). Varasin lipun ja menin junalla Riihimäeltä. Aiemmin päivällä olin tehnyt jonkunlaisen treenin mikä kohdistui jalkoihin.   Ongelmia ei ollut ollenkaan ennen leffan loppua. Kun nousin tuolista huomasin, että jalat oli oudon tuntuiset. Mun kävelystä tuli aika hassua. Kävely tennispalatsilta takaisin rautatieasemalle oli melko hidas. Jouduin pari kertaa pysähtymään ja ottamaan tukea. Kun lopulta pääsin rautatieasemalle aloin miettimään että millä junalla menisin takaisin. Jostain syystä jäin tuijottamaan kaukaiseen seinään.   Tiesin, että olin j...

Paino taas laski. 47,6kg... Alin mitä se on ikinä ollu (murrosiän jälkeen). Yläasteella yhdessä vaiheessa painoin 48kg ja silloin sain ison saarnan siitä kuinka pitäisi syödä jne ja sitten se nousi. Iso ongelma aamulla kun älysin että mun hame (mitä yleensä käytän koko ajan) piti viedä pesuun ja mulla ei ollut mitään muuta sopivaa vaatetta. Hameet, shortsit ja housut kaikki tippui päältä. Pieni paniikki tuli. Kun on niin paljon mulle toitotettu ettei paino saa enää pudota. Kyllähän tää voi olla vain päivittäistä vaihtelua mutta silti. Mulla ei ole sopivia vaatteita. Pitää mennä ostamaan uusia :(. Laitoin lopulta hameen päälle hakaneuloilla pienennettynä. Ainakin jotain hyvää on tässä lähiaikoina ollut. Siis olohan mulla on ollut hyvä. Tänään tulee tasan neljä viikkoa että olen ollut ilman lääkkeitä. Ja eilen olin leffassa hyvin mukavan pojan kanssa. Mulla oli tosi kivaa ja toivon että silläkin oli :).

Ulkopuolinen olo on kauhee. Sillee et on porukassa, mutta on olo ettei kuuluis siihe, et olis ulkopuolinen. Se on tosi inhottava. Pahemmaks sen kyl tekee et se tunne tulee kun on oman perheen seurassa. Jos oon vaan äidin tai iskän seuras, et ollaa kaksin, nii sit ei oo ongelmaa mut jos vaik oon äidillä ja siel on äiti ja sen mies nii sit vähä alkaa olla ulkopuolinen olo. Mut jos ollaa vaik äidil syömäs ja siel on minä, veli, veljen tyttöystävä, iskä, äiti ja äidin miesystävä nii sit alkaa jo olla. Niinku en kuuluis sinne, etten sais puhua tai et mun ei haluttais puhuvan. Tää olo on nyt pahentunu viikon aikana. Pahin kuitenkin tällainen tilanne oli vuosi sitten mun "synttäreillä". Mun synttäreitähän ei pidetty ku äiti mokas niitten juhlien kanssa. Mun täti, serkku ja mun äidin äiti tuli kuitenki käymää pari päivää ennen (max viikko ennen) mun oikeita synttäreitä. Ne oli jo äidin luona kun tulin sinne. Tulin just OmenArt'sta sillo, eli olin saanu tatuoinnin (kolme oikeestaa...

Otin 5 särkylääkettä (1g) ja kaduin ja tulin sit päivystyksee. Hoitaja kävi juttelemas ja kysymässä perustiedot ja nyt odotan lääkäriä joka viimeistään tulee aamulla juttelemaan. Olen siis vuodepaikalla. Täällä on yksi nainen joka huutaa ja mä pelkään. ________________ I took 5 painkillers (1g) and then I regret it and came to emergency room. Nurse asked basic things and now I'm waiting for the doctor who comes at some time maybe in the morning. I'm in bed now. Here's a woman who us screamig and I'm scared.

Taas on vaikee alottaa kirjottaminen. Viilsin tänää. 12 viiltoo, 4 niistä on edes hieman isomipia, joihin olis ehkä laitettu tikit jos olisin menny päivystyksee, loput 8 on vaa p*rkeleen pikku viivoja. Eikä ees tullu paljoo verta. Olin valmistautunu isoon viiltoon, niin isoo et vuotais paljo verta ja pitäis kutsuu ambulanssi. Nyt tiiän ettei tarvii kutsuu ambulanssii (paitsi jos osuu sunee, jos silloinkaan), täytyy vaa odottaa että verenvuoto lakkaa ja sitten ajaa päivystykseen. Laitoin iskälle, joka oli iltavuorossa(eli pääsee n 21.15), viestii: "En osaa enää viiltää". Luulin et se siitä älyis et oon taas viiltäny, mut ei. Se vaa kysy et haluunko tuoda sille pahaa mieltä ja sano et mee moikkaa Millii . Menin sit äidille, missä Milli siis asuu. Äiti näki mun käden ihan selvästi, mut ei sanonu mitää. Lähin sit prismaa ja laitoin iskälle viestii "Nyt et ainakaa voi soittaa poliisei perää" Ja sit jotai keskusteluu vähän siin oli ja lopulta se älys et olin viiltäny...

Jep. Eilen huomasin et ilta lääkkeet on loppu, joten jouduin nukkuu ilman lääkkeitä. Tai siis "nukkuu". Nukuin vaa kaks tuntii. Oli helpottunu olo aamulla ku aattelin et mennää ostaa lääkkeit et saan ens yön nukuttuu kunnolla. Mut sitku katoin  reseptiä huomasin ettei siin oo yhtää jäljellä, se siis pitää uusia. Joten yks yö ilman lääkkeitä lisää... 

Elikkäs. Tänää lähettii ostaa mulle mun iltalääkettä, minkä avulla nukun, mutta kappas vain apteekissa ei ollut niitä lääkkeitä. Niitä tulee vasta huomenna. Eli oon tän illlan/yön ilman sitä lääkettä joten en tiiä tuleeks mun nukuttuu ollenkaa. Kai mä ny unta saan. Toivottavasti. Niijoo ja mua alko ny kiinnostaa poskilävärit. Tietty haluun vielki kieli- ja napalävärin, mut sit myös haluisin poskilävärit. Ne kolme(neljä) lävärii (kieli-, napa- ja poski lävärit) olis ihana 18-vuotis lahja ♥

Tänää on siis toinen päiväloma. Se olikin n. 12-19 ku iskä heräs aikasemmmin ja sit hoitajille sopi et lähen vähän aikasemmin.  Me käytii sit mäkkäris ja nyt on ähky olo. Melko paha olla. Tekis mieli vaa käydä oksentamas...  Päivällä ahdisti vähän joten kävin pyytämäs hoitajalt lääkkeen mikä auttais siihe. Me sovittii lääkärin kans tän osasto jutun alus et mulla on aamul samaa lääkettä kuin illalla mut aamul on vaa 50mg ja jos alkaa ahdistaa(niinku tänää) nii käyn pyytämäs semmosseen 25mg lääkkeen sitä samaa lääkettä. Tänää se ainaki autto. Huomenna meen kouluu osastolta. En kuitenkaa oo koko päivää. Ainoostaa klo 8-11.30. Suurinpiirtein. Siis kasista ruokailuun asti. Sit lähen takaisin osastolle. Matka on 2km. Ei se oo paha matka mut mietin vaa mitne kauan menee tän reiden kans... Niijoo. Löysin yhden biisin mitä kuunnellessa mun oikeet tunteet tulee esiin. Se esitys valuu sen biisin mukana pois. En kuitenkaa aattele sillee ketään kohtaan mut se biisi vaa paljastaa mun ...

Otin sit koulus kolme panacodii. Noin puol yhdentoista aikaan. Halusin vaa pään taas sekaisin.   Olin aamulla käyny nuoriso-ohjaajan  luona ja kertonu sille et otin eilen kolme panacodii. Ja sit ku oltii menos syömää se tuli siihen ja sit mä kerroin et ne loput 7 panacodii (mitä olin ottanu mukaan eilen) oli mulla koulussa mukana ja et olin ottanu niist kolme nii sit se vei mut terkkarille. Terkkari sitte sano et se soittaa mun hoitavalle lääkärille ja sit se nuoriso-ohjaaja sano et mun pitää viedä ne loput panacodit sille ruokailun jälkee.    Mä vein ne. Mut kaduin sitä sitten myöhemmin. Meil oli jotai leffan kattomist mut en jaksanu joten menin selailee vogue'e kirjastoon. N  oli siin vieres. Mulla oli pää sekaisin ja sit aloin keinuu edes takas. Jossai kohtaa mun opet tuli siihe ja kysy et onks kaikki ok. En vastannu mitää. Hetken päästä ne pyysi mut johonki opehuoneesee. Me puhuttii siin jotai. Tai siis ne puhu ja mä vastailin hyvin lyhyesti. Hetken päästä ...