In the clutches of depression

Tuntuu et V ja S tuijottaa mua nykyää enemmä... Esim tänää ku puhuin N 'lle nii V ja S tuijotti mua koko ajan.. Se ei ollu kivaa. Ja muutenki tuntuu et ne tuijottaa mua ja sillee. Haukun niitä vieläkin mielessäni, en voi sille mitää. Tänää en kuitenkaa koulus itkeny enkä ees meinannu kertaakaa, ihme. Huomen on aika psykologille, onneks. Pääsen sinne puhumaa täst kaikest. Nii ja me käytii siel tukihenkilön kaverin tallil. Siel oli siis tän mun tukihenkilön hevonen ja sit 6 muuta. ( Mun on kyl nyt pakko antaa sille tukihenkilölle nimi. Hän on siis K ). Nii K  ja sen kaveri vei hevoset sisälle. Ne päästi kolme menee vapaana ja niitten piti juosta sinne sisälle mut ne juoksiki mun luo ja sit meni mun ohi pellolle. Yks niistä tönäs mua ja si väistin jos en olis ottanu parii askelta sivuu nii olisin varmaa kaatunu. Me sit harjattii K 'n hevosta ja K  selvitti sen harjassa olevan takun. Siel meni varmaa ainaki tunti. Sit K  toi mut kotii. Ja sit oon ollu koko illan koneella, k...

Valvoin siis koko yön. Aamulla sit oli kuitenki pakko nukkua. Nukuin vajaat kolme tuntia ja sen kyllä huomas vanhojen tanssi harkoissa. Kaikkien tanssien ajan virnistelin ja hymyilin. Mut sitku ne alko harjoitella omaa tanssia ja mä istuin siel reunas nii ajatukset alko tulee päähä takas nii hymy hävis. Harkkojen jälkee menin sit R 'n luo. Oikeestaa me vaa nukuttii siel. Tai siis nukuttii ja syötii. Sit iskä tuliki jo hakee. Ja nyt vaa oon taas kattonu Amerikan huippista ja lakannu kynsiä ja ottanu kuvia mun kynsilakoista, ku aion tehä niistä teemapostauksen. Kiinnostaako ? Menee hetki ennen kuin se on valmis kuitenki. Mutta joo huomenna kouluun ja sit koulusta suoraan sen tukihenkilön luo. Mennää kattoo sen heppaa. :)