In the clutches of depression

Taas on tää blogi unohtunut. Hups. Noh.. Mitäs täs on käyny tällä välillä. Kerran tai kaks oon unohtnut brintellixin ottaa aamulla ja sit seuraava päivä on ollut hieman erikoinen. En osaa kuitenkaan sormella osoittaa miksi se on erikoinen. Vähän sellanen "out of it" olo. Ostin uuden puhelimen. Myin mun iPhone 5s'n ja ostin LG G4 Stylus puhelimen. Tapasin tammikuussa yhden pojan. Oon viettänyt hänen kanssa aikaa ja on ollut mukavaa. Vaik on ollu tosi mukavaa ja ihanaa on myös ollu vaikeita oloja ja pelkään koko ajan et säikytän sen pois. Pelottaa olla onnellinen koska tiedän kuinka nopeasti se voi loppua. Pääsin myös kouluun. 27.1. tuli puhelu Stadin ammattiopiston opolta, koska olin hakenut prosessiteollisuuden koulutukseen syksyn 2015 yhteishaun lisähaussa. Menin sinne perjantaina 29.1. juttelemaan ja katsomaan paikkoja. 1.2. aloitin siellä sitten. Vähän rankkaa oli aluksi kun unirytmi kääntyi päälaelleen. Koulumatkasta tuli tällainen kasin aamussa: H...

Nyt mut on vienyt sairaalaan sekä poliisi että ambulanssi.. Viime lauantaina päätin, etten halua yksin istua kotona koko päivää, joten lähdin leffaan. Helsinkiin asti. Halusin nähdä Birdman leffan (se oli ehtinyt lähteä läheisestä leffateatterista ja ehtinyt tulla jo dvd:llekin), mutta en halunnut katsoa sitä kotona. Ajattelin myös, että ehkä se poika olisi ollut Helsingissä liikenteessä (jos vaikka sen olisi nähnyt siellä sattumalta). Varasin lipun ja menin junalla Riihimäeltä. Aiemmin päivällä olin tehnyt jonkunlaisen treenin mikä kohdistui jalkoihin.   Ongelmia ei ollut ollenkaan ennen leffan loppua. Kun nousin tuolista huomasin, että jalat oli oudon tuntuiset. Mun kävelystä tuli aika hassua. Kävely tennispalatsilta takaisin rautatieasemalle oli melko hidas. Jouduin pari kertaa pysähtymään ja ottamaan tukea. Kun lopulta pääsin rautatieasemalle aloin miettimään että millä junalla menisin takaisin. Jostain syystä jäin tuijottamaan kaukaiseen seinään.   Tiesin, että olin j...

Joo eli me oltii mäkis syömäs ja sit koko porukka tuli sinne eli S, V, N, V'n sisko ja viel yks jätkä ketä kuuluu siihe porukkaa. Me istuttii pöydäs mikä oli ikkunan vieres ja heti ku näin et ne oli tulos sinne nii teki mieli juosta ulos ja pois ku alko ahistaa niiiiiiin paljo. Olin kyl nähny V'n ihan pikkasen ennen tota mäkki juttuu nii näin sen cittaris. Se alko jo siin ahistaa ja sitku näin koko porukan nii sit alko viel enemmä ahistaa. Tuli tosi vaikee olo ja kaduin sitä et suostuin menee mäkkii syömää. Nytki on viel paha olo.  Muistakaa   " Save the Girls from the Claws of Malice " Älkää unohtako sitä.  Kiitän kaikkia jotka kannattavat sitä ja klikkaavat sitä tykkää -nappia. 

http://www.facebook.com/clawsofmalice Tästä asiasta on puhuttu, mutta ei kuitenkaan tehty kaikkea mitä voidaan. Meidän pitää pelastaa tytöt ilkeyden kynsistä, ilkeyden ja satuttamisen. Liian monta tyttöä satutetaan joka päivä, joko fyysisesti tai henkisesti. Yksikin tyttö, ketä satutetaan on liikaa.  "It's time we did something about it..to stop the abuse of girls...It's time we stood up against the vices...and save the womankind from the claws of malice." Auta meitä ja auta niitä tyttöjä ketä satutetaan.  Jos sinulla on profiili facebookissa, klikkaa sitä tykkää nappulaa  täällä  ja auta meitä auttamaan niitä tyttöjä keitä satutetaan.  Sinä saatat olla yksi heistä. Auta meitä auttamaan sinua.