In the clutches of depression

Tänään siis oli laihdutukseni ensimmäinen päivä. Meni ihan hyvin. Kalorit pysy kurissa (siis alle 1200kcal), vaikka kävin mäkkärissä. Täl kertaa ei ahdistanu se mäkkäri niin paljoo, mutta se saa olla viimeinen kerta kun siellä käyn(mukaan lukien hese). Mun piti tehä video tänne, englanniksi, mutta jänistin. En mä uskalla puhua englanniks. Kyllä ehkä joskus laitan tänne jonkun videon jos joku siis sitä haluaa. Yks juttu mua hieman mietityttää. Kommentit. Vaikka kirjotan tätä ittelleni, niin olisi joskus mukava saada kommentteja. Tai haasteita. Äsken jonkin takii alko vituttaa ku luin muitten blogien haaste postauksia, siis niitä mitkä ne oli saanu muilta. Ja muutama oli saanu aika monta samaa haastetta. Joo ei täs mitää välii oo, mut vituttaa vaa. Eihän tätä ees ketää lue.. Ei oo välii mitä tänne kirjotan. En tiiä. En osaa oikee kirjottaa.. Ja päätä särkee... Kaikki tuntuu nii vaikeelta. Esim kouluun meneminen. Mua pelottaa. Pelottaa mennä näin isona sinne. V*tun läski m...

Silmii särkee, päätä särkee, hampaita särkee ja suunnittelen lopettavani syömisen. Tuntuu ihanalt ku aattelee et pääsee huomen rääkkäämään kehoo salilla. Järkevää tekstii taas kerran. Ei h*lvetti oikeesti... Anteeksi.

"Ei se viiltely nyt heti lopu mut sit joskus" mun omahoitaja sano ton. Siin vähän ennen ku lähin sielt osastolt. Mun tekis mieli yllättää kaikki ja olla viiltelemättä ja lopettaa viiltely just nyt mut silti vähän tuntuis et haluisin viillellä. Mut sen oon päättäny et mä HALUAN parantua. Siitä ei oo epäilystäkään. Mut silti se viiltely kummittelee mieles. Onneks kuitenki mulla on ollu parempi olla nytte. Ei oo tarvinnu ottaa tarvittavii.  Mulla on se varvastoimenpide juttu perjantaina. Siin leikataa kynnest puolet pois ku se kasvaa ihon sisää... Siin kyl annetaa paikallispuudutus mut mua pelottaa tosi paljon. Ehkä vähän liikaa ja turhaan kans mut mä pelkään. Pelkään sitä neulaa kun laitetaa se puudutus ja pelkään et jos ne vaik leikkaa vähän ohi tai jotai. En mä tiiä.    Mut pelkää'n kuitenki. Enkä uskaltais mennä yksin... R  valitettavasti ei pääse mukaan eikä iskä suostu tulee muuta kuin kyyditseen mtu sinne ja takas kotii..    En mee sinä päivänä kouluu...

Oon nyt ihan innoissani tästä yhestä uudesta kirjasta. Sen nimi on "Tarkoitettu" ja näin sen eilen kirjakaupas ja heti ihastuin. Sen kansi on niin kaunis. Toi tyttö on niin kaunis. Ja nyt tietty tuli niit ajatuksii et "olisinpa mäkin niin kaunis"... Itsesyytöksiä taas. Vähän eri muitoisia vain. Tilasin ton kirjan, mut enkuks. Aattelin et voisin lukee sen enkuks ku sitä ennen luen 4 kirjaa enkuks joten se vois olla ihan kiva lukee sekin enkuks ja voi sit sen jälkee lukee sen suomeks. Sori ku tuli tämmönen vähän turha teksti mut oli pakko kirjottaa. 

PERUSJUTUT Nimi: - Pituus: 166cm Kengännumero: 38-40 Hiusten väri: Luonnollinen väri on maantienharmaa. Sisarukset: Pikkuveli, J . Kuvaile itseäsi kolmella adjektiivilla: Herkkä, hieman outo,  VIIMEISIN Kappale jonka viimeksi kuuntelin: Maroon 5 - Wake up call Kappale joka on juuttunut päähäsi: Ei oikeastaan kappale vaan holiday club mainos. Henkilö, jolle soitit: Äiti Henkilö joka soitti sinulle: R  <3 TV-ohjelma, jonka katsoit:  ANTM (America's Next Top Model) MITÄ Shampoota käytät: Mitä milloinkin.  Kenkiä käytät: Yleensä sellaisii valkoisii kangaskenkii. Jos en niitä nii ehkä varvastossuja. Kesällä siis. Pelkäät : Klovneja(koulrofobia, valitettavasti itseaiheutettu) ja sitä että joku läheiseni kuolee. KUINKA MONTA Kertaa olet rakastunut: Tämän yhden ainoan kerran eli juuri nyt <3 Kertaa sydämesi on särkynyt: Ei kertaakaan oikeasti. Sydäntä olet särkenyt: Nolla uskoisin Kertaa nimesi on ollut sanomalehdessä: E...

Sain just kuulla et R oli saanu tikkei polveen. Ja musta tuntuu tosi tosi pahalt et oon tääl enkä sen luona tukemassa sitä. Ja nyt pelkään koko ajan hänen puolesta. On niin paha olo et haluisin satuttaa itteeni, ranagaistsa itteeni siitä et sekosin maanantaina ja siitä et en oo terve. Suunnittelin taaa terien ostoo. Pääsen kuitenki huomen pois (luultavasti) ku oon liian terve. Mun huonoo oloo ei ees huomata ku kaikki muut tarvii enemmän apuu ku nminä ja ne ansaitsee apua toisin ku minä...

Vau. Sain just kirjotettuu kaks viimesintä biisii ja nyt niit on 100. 99. biisi kerto yhestä illasta ku oli hiton paha olo ja 100. kertoo auringonpimennyksestä siis mun masennuksesta ja vertaan sitä auringonpimennyksee. Mulla on toinenkin blogi mihin kirjotan niitä biisejä  http://thebitterprincessssongs.blogspot.com/ Käykää lukemassa ja kommentoimassa jos haluutte.

Tultii just kotii. Käytii kattomas näytelmää.. Oli aika tylsä. Yritin houkutella R 'ää mukaan mut ei se halunnu. Ymmärrän kyl. Tuli se kuitenkin mun iskän näytelmää kattoo mut ei se tätä halunnu tulla kattoo ku ei siin ollu ketää ketä se olis tuntenu (?) vaik se oli sen kotipaikan harrastajateatterijuttu...(En haluu loukata mitenkään   .  Anteeks jos loukkasin.  ) Ku tultii niitten talon ohi nii huomasin et R 'n kaverin mönkijä oli siin pihas. Arvasin et se on sie yötä ku mä lähin sielt tänää aamul. Olisin luullu et R olis maininnu siit mut ei se kai halunnu. Ei se sillee haittaa mut tuli vaa olo et se olis halunnu salata sen. Tuskin se juttu nii on. Oon vaa vainoharhainen jos se ees on oikee sana. En tiiä.. Ja nyt on yksinäinen olo. En pidä siit...   Äiti tuli kans kattoo sitä näytelmää sen yhen kaverin kans. Se sen kaveri on ohjaajana kesäteatteri näytelmäs mis äiti on mukana. Jossa mäkin nyt oon mukana. Se äidin kaveri ohjaaja on nyt P , (koska sen nimi alka...

Tänään oli turha päivä koulussa. Puoltoista tuntia koulun kirjastossa tekemässä ei-mitään ja sitten 10 min pohjatunti. Sit kotii. Turhaa, turhaa, turhaa.  Olis voinu vaa jäädä kotiin peiton alle nukkumaan. Paitsi en voinu. Oli aika psykologille aamulla joten jouduin heräämään aikasemmin ku muut. Luulisin ainaki. No ei se ny nii paha juttu ollu. Siel meni ihan hyvin. Mut koulus ei ny iha.   Ajomatkalla kouluun mieleen nousi kysymys/ajatus. Mietin että olinko oikeasti mennyt sanomaan yhtä tyttöä huoraksi vai oliko se vain unta. Kouluun ku pääsin nii kerroin R'lle ja T'lle ja kysyin olinko oikeasti niin tehnyt. R sanoi etten hänen tietääkseen ja T ei ollut varma. Sitten tämä kyseessä oleva tyttö tuli kysymään meiltä et mitä meillä on ja missä. Me tietty selitettiin sille ja sitku se oli lähteny nii me todettiin yhessä T'n kanssa että se oli unta. Sillä tämä tyttö ei ikinä olisi tullut kysymään sitä jos olisin häntä huoraksi kutsunut. Muuten päivä on mennyt hyvin paitsi ny...