This should be "fun"....
Oon huomannu et mä aloitan varmaa noin 99% keskusteluista mitä käyn muiden kuin vanhempieni kanssa. Joten tästä lähtien johonkin asti en aloita keskusteluja. Luultavasti tulee olemaan aika yksinäistä..
Lävistykseni
Tää on nyt tavallaan teema postaus mun lävistyksistä. Laitan kuvan, kerron milloin otin sen/ne, kerron miksi otin ja jotain muuta. 1. Tämä on ensimmäinen. Molemmilla puolilla samassa kohtaa. Otin nuo heti kun täytin kymmenen, sillä äiti ja iskä anto luvan et kymmenen vuotiaana saan ottaa korviin reiät. 2. Nämä seuraavat otin vuoden myöhemmin. Ensiksi piti ottaa alkukesällä, mutta kun menin sinne paikkaan ja istuin siihen tuolille niin mua alko jännittää ja kun se kone oli mun korvan vieressä juuri valmiina niin mä peruin sen ku pelotti. Saman kesän lopussa kuitenkin uskalsin ottaa ne. 3. Taisin olla 14 -vuotias kun otin nämä kolmannet. En muista siitä juuri mitään. Snake bites:t (alahuulessa olevat lävistykset) otin vuonna 2010. Ne olivat ensimmäiset "kunnon" lävistykseni. Poskilävistykset otin tämän vuoden maaliskuussa. Viikko sitten keskiviikkona otin kielilävistyksen, mutta seuraavana päivänä otin sen pois, koska se haittasi puhumista...
Voi kun tuttuja ajatuksia. Mut tiätkö mitä? Hyvin moni miettii ihan just näin samoin. Ei halua häiritä toista, ei tiedä mitä sanois, pelkää et toinen, jotain.
VastaaPoistaJos joku ei oikeasti halua puhua, kyllä sen aika pian huomaa. Elä anna alotuksen muodostua kynnyskysymykseksi! Puhuminen tekee hyvää, vaikka sitten vaan höpöttelis ihan turhanpäiväsyyksiä :)
-E
kyllä mä ainakin keskusteluja olen aloittanut ja aloitan vastakin :) puolin ja toisin, eiks jesh <3
VastaaPoista-L-
Älä pelkää keskustelun avausta. Eikä ole niin väliä mistä puhuu kunhan vaan avaa suunsa :) Puhuvat ihmiset muistetaan aina ja heille on myös paljon helpompi puhua ja tutustua. Älä luovuta :)
VastaaPoistaAvoin asenne helpottaa kaikessa.
-Em ...kyllä juuri minä