In the clutches of depression

Otin sit koulus kolme panacodii. Noin puol yhdentoista aikaan. Halusin vaa pään taas sekaisin.   Olin aamulla käyny nuoriso-ohjaajan  luona ja kertonu sille et otin eilen kolme panacodii. Ja sit ku oltii menos syömää se tuli siihen ja sit mä kerroin et ne loput 7 panacodii (mitä olin ottanu mukaan eilen) oli mulla koulussa mukana ja et olin ottanu niist kolme nii sit se vei mut terkkarille. Terkkari sitte sano et se soittaa mun hoitavalle lääkärille ja sit se nuoriso-ohjaaja sano et mun pitää viedä ne loput panacodit sille ruokailun jälkee.    Mä vein ne. Mut kaduin sitä sitten myöhemmin. Meil oli jotai leffan kattomist mut en jaksanu joten menin selailee vogue'e kirjastoon. N  oli siin vieres. Mulla oli pää sekaisin ja sit aloin keinuu edes takas. Jossai kohtaa mun opet tuli siihe ja kysy et onks kaikki ok. En vastannu mitää. Hetken päästä ne pyysi mut johonki opehuoneesee. Me puhuttii siin jotai. Tai siis ne puhu ja mä vastailin hyvin lyhyesti. Hetken päästä mun ryhmänohjaaja so

Mä eka aattelin etten kerro tätä tääl mut nyt on kyl pakko. En vaan voi olla kertomatta. Menin ottaa kolme panacodii. Kolmio lääkkeit. Joo oon tyhmä. Ne on äidin. Tai siis oli. Teki vaa mieli saada pää sekaisin ja kevyt pää ku en saa viillellä. Tyhmää se on tiiän. Mut silti. Kerroin äidille ja iskälle ku ne oli siin ja äiti sit soitti myrkytystietokeskuksee ja ne sano siel et kolme on semmonen maximi hoitojuttu eli ei sillee oo mitää hätää mut saattaa tulla melko paha olo.

Kirjoitin koulussa mun 103. biisin. Se on suomeks mikä on aika yllättävää. En oo pitkään aikaan kirjoittanu mitää biisii suomeks mut nyt vaa tuntu et tekstii tulee suomeks eikä enkuks. Täs on linkki siihen jos siis joku haluu lukee sen. http://thebitterprincessssongs.blogspot.com/2011/08/103-tunnen-vain-tyhjyyden.html Jotenki on taas semmonen tyhjä ja haikee olo. 

Nyt tiiän millasseet hiukset haluun. Siniset. Niinku tällaiset(kuvat). Melko saman pituiset kuin nyt. Siis vaan siistityt eli kaks haaraiset pois. En tiiä miten m,uut reagoi mut tää on se mitä mä haluun :). Btw käytii tänää S 'n kans Tampereel. Oli kivaa. Sain uuden takin talveks ja ostin turkoosin eyelinerin :) edit 21.06: Jotenki tekee taas mieli viillellä. Haluisin viillellä enkä oikeestaan tiiä mmiks. Tekis mieli vaa vetää reisi täyteen viiltoja koska käsiin en voi enää tehdä. On vaan oudon tyhjä olo. Outo olo. Vaikka oli mahtava päivä niin nyt on tyhjä olo. Ehkä yön yli nukkuminen auttaa. En halua olla huomenna ahdistuneena koulussa vaan haluan että mulla on hyvä olla. Kyselen mielipiteitä sinisistä hiuksista enkä välitä vaikka joku ei pitäisi sillä mä kyllä värjään mun hiukset sinisiks sano muut mitä tahansa.

Mulla on pieni hiusongelma. En tiiä mitä tekisin niille. Mun tekis mieli leikata lyhyeks niinku semmoseks poikatukaks mut silti vähän haluisin kasvattaa hiuksii pitkiks. Ja nyt viel on ne vanhojen tanssit estämäs lyhyeks leikkausta. Ja ku tyypit ei pitäis siit poikatukast. Se on kuulemma liian lyhyt. Moni on sanonut niin. Joten oon ihan confused . Onneks huomenna alkaa viikonloppu. 

R  pyysi mua parikseen wanhojen tansseihi. Haluun mennä ja mä suostuin jo mut silti pelottaa jos teen jotai väärin. Ja tuntuu vähän et pitäis laihtuu. Ehkä mä otan jotai vaikutteit mut silti. Onneks alkaa zumba pian. No siis melko pian. Mulla on oikeessa isovarpaassa kynsivallintulehdus :/. Pitää varata aika omaan terveyskeskuksee ja sit ne ehkä operoi. Eikä mua haittais vaik ne leikkais sen koko kynnen pois.

VIHDOIN ! Vihdoinkin sain kirjotettuu uuden biisin. se on 102. biisi. Sen nimi on "New broken doll" Täs on ,linkki siihen jos joku haluu sen lukee :)  http://thebitterprincessssongs.blogspot.com/2011/08/102-new-broken-doll.html

Ihan hyvin se päivä meni. Ei ahdistanu. Ehkä kerran mut se meni ohi. Ja se leffa oli ihana ♥ (Apinoiden planeetan synty). Ei ees huomannu et se oli pitkä. Herkkulakosta lipsahdin vähä mut ei se sillee haitannu, kunhan en lipsu koko ajan. Tänää tuli uus lähete labraan. Hienoo. Siis ei se silleen haittaa mut vähän jännittää. Me mennää torstaina kymppii joten meen bussil jo aikasemmin ja sit kävelen sairaalalle mis käyn siel labras. Täytyy vaa heti sanoo et olis parempi jos pääsisin makaamaan. Nii ja taas pitää olla 10-12 tuntii syömättä. Ei se mikää ongelma oo. Ja mun kuulokkeet tuli ♥ AINIIN.  Kertokaa jos haluatte jonkun teemapostauksen 100. tekstin kunniaksi.

Ahdistaa niin hirveesti. Miten voi näin paljon ahdistaa kun saa tietää et yks tyttö tulee meidäbn kans kattoo leffaa. Se on ihan mun kaveri tai tuttu ja pidän siit mut aina sen seuras mua alkaa ahistaa. Ahdistaa ku se on niin kaunis ja laiha ja onnellinen ja tulee mielee kui mä en oo mitää niist. edit 19.01 ahistaa niin paljon et oon viiltäny vasemman käsivarren täytee ..... vittu...

Mitenniin viiltely ei oo tarpeeks hyvä syy et voisin mennä osastolle. (kuulin tän jo viime vuonna mut nyt se alkaa ärsyttämään) Okei ootetaan vaa et silvon itteni palasiks ehkä sitku oon ruumis huoneel nii tyypit aattelee et ehkä se osasto oliski auttanu. No ehkä. Tuntuu ettei ketään ammatti-ihmistä kiinnosta tää mun viiltely. Nii ku en viillä liian syvälle... Se yks lääkäriki sano et "sä viillät vaa pinta haavoi. Sä et viillä niin syvälle ku muut". Tuntu siltä kuin se olis yllyttäny m,ua. No katotaa kui syvälle viillän. Katotaa ku mut löydetää oman huoneen lattialta isossa verilammikossa ja huomataan et mä oon tehny syvimmät viillot mitä kukaa on tehny. Ehkä sit joku ymmärtää...

Kun heräsin aamulla, mua ootti yllätys. Olin näköjää viillelly, mutta en muista siitä mitää. En mitään. Huomaan vaa et käsivarres on lisää viiltoi ja et kämmenen toisella puolella lukee "HELP IM CRAZY".   Tää on tosi outoo. Mulla on pahentunu nää muistikatkoksen ja puhe on alkanu takkuuntuu enemmän mut silti oon pärjänny. Nyt vaa alkaa tosissaan pelottaa... Onneks on aika psykologille heti huomen. edit klo 17.13: No tän mä muistan. En osannu olla erossa terästä... On turha ees laskee viiltoi...

Tää oli arvattavissa. Mä en pystyny lopettaa viiltelyy. Ärsyttää... Ja tuntuu et haluisin viillellä uudestaan ja uudestaan :/ Mutta huomenna alkaa herkkulakko. Yritän sen pitää koossa.

Hyvää syntymä päivää R akas ♥ :) Rakastan sua ♥  

Koulu päätty n. klo 16. Me sit jäätiin S 'n ja N 'n kans kaupungille. Me käveltii koulult keskustaa ja sit käytii heses. Ja jossai levy kaupas. Sillo mulle tuli niin kuuma joten otin kengät ja sukat pois ja käärin housut ylös. Kävelin koko illan ilman kenkii ja nyt on jalanpohjat tietty ihan likaiset. Oltii hetki toril ku N osti jätskin. Ja mä sit sain naurukohtauksen ja juoksentelin ilman kenkiä ja jahtasin lintuja. Ihmiset vähän katteli. No ihan sama. Nyt me ollaa S 'n kotona. Iskä tulee hakee mut ja N 'n sen esityksen jälkeen. Me heitetää N kotii ja sit mä meen kotii. Kello luultavasti on silloin jo yli kymmenen. Mut jos meen heti nukkuu nii en oo liian väsyny huomen vaik herätys on 5.40. On kyl ollu usein epätodellinen olo. Se on sen kolarin vika...

Tänää oli vähän erikoisempi päivä. Aamulla näin auto-onnettomuuden. Olin menossa bussilla kouluun ja istuin ihan etupenkissä joten näin sen todella hyvin. Rekka ja henkilöauto kolaroi. Henkilöauto ajautu vastaantulevien kaistalle ja törmäs rekkaan. Rekka ponnahti ojaan ja henkilöauto pyöri takaisin omalle kaistalleen ja sivuun. Meidän bussi oli vähän kauempana mut pysähdyttii. Oltii siin hetki ku kuski kävi kattomas onnettomuuspaikkaa. Sit me jatkettii matkaa. Se henkilöauton kuljettaja kuoli. Oli se kyllä ihan selvää et se kuoli ku oli se auto niin rutussa.   Se onnettomuus on pyöriny mun päässä koko päivän. Mä nään sen silmieni edessä uudestaan ja uudestaan. Onneks mul oli just tänää aika psykologille joten pääsin puhumaan siitä. Se psykologi sano et se on normaalii jos pari päivää ne pyörii päässä mut sit niitten pitäis harventuu ja jos ne jatkuu viel kuukauden päästä nii sit kyseessä on posttraummaattinen stressi. 

Uusi koulu ja uudet kaverit. No kai ny uusia kavereita saa ku ei oo koulus ketää tuttuu. Tänää oon jutellu ekaa kertaa meses kahen uuden kaverin kans. Kysyin sit niilt et pitääks/täytyyks yrittää pitää jutut positiivisina. Toinen sano et joo ja toinen sano "kyl kuuntelen". Joten täytyy yrittää olla positiivinen koulussa ja itkee kotona. Ja puhuu meses positiivisii juttui vaik itkis ruudun takana. Nojaa. Ei se kai vaikeeta oo. Paitsi en oo ennen esittäny tavallaa. Nyt kuitenki haluun esittää ettei ihmiset aattele et oon hullu...

Ei se ollukaa niin paha. Jännitti kyl aika paljon. Meil on kaks ryhmää. Molemmis 15 tyyppii. Mun ryhmän ryhmänohjaaja on mies mut ei se sillee häiritse mua ku se on mukava tyyppi.   Koko ryhmä vaikutti mukavalt. Me mentii jotai nimi leikkii ja nyt uskon et osaan tyylii kaikkien nimet. Ja oli aika hassu nähä yks tyyppi mun vanhalt luokalt. Siis se oli mun luokal ekal ja sit se jäi luokalleen ja nyt se on taas mun kans samal luokal. Hassuu.  Se on tosi iso paikka. Rakennuksii on monta ja ihmisii siel on yhteensä 3000. Joten se on hyvin paljon enemmän kuin mun edellises koulus.   Ruokalakin on hieno. Isompi kuin edellises koulus ja hienompi. Ja ruokakin on parempaa :P. Menin sinne bussil ja se oli ihan jännää. Oli kiva vaa istuu bussis ja kuunnella musaa. Puoles välis matkaa bussi tuli iha täytee. Matka oli kokonaisuudessaan 45 min, eli melko pitkä. Ja mul oli kauhee nälkä ku olin heränny viidelt aamulla sillon syöny lautasellisen(siis yhen lautasen (jos sanoin ton sanan väärin)) muro

luin yhen blogi tekstin  ja siin oli yks biisi  ja muistin et olin tehny siihen omat sanat laitoin biisin soimaa ja etin ne sanat mun toisest blogist siin kuuntelin sitä biisii ja luin niit sanoi ja itkin ku sillon asiat oli niin toisenlaisia  ( http://thebitterprincessssongs.blogspot.com/2011/03/6-i-wish-simple-plan-save-you.html ) mä itkin koska sillon halusin kuolla ja koska aattelin ettei kukaa vois välittää musta/rakastaa mua asiat on nyt niin paljon paremmin. Kiitos

Mä alotan ylihuomenna ammattistartin toisessa kaupungissa ja ikääni vuotta nuorempien ryhmässä. Mua jännittää. Hyvin paljon. Tuntuu et se on ihan kiva mennä uuteen paikkaan mis ei oo tuttui mut silti se pelottaa. Varsinki ku ne ihmiset siel ei oo mun ikäisii koska mä kävin vuoden lukioo, lopetin sen ja nyt hain uusiks. Mut oon kuitenki innoissani koko jutusta sillä sen jälkeen uskon tietäväni paremmin mitä haluan tehdä työkseni.   Mua myös mietityttää et onks siel liikuntaa. Jos on, nii mä oon pulassa. Ku nyt mä pidän hihaa alhaalla koko ajan ja huivia kaulassa koko ajan. Jos on liikuntaa mä tuskin saan pitää huivii tai pitkähihasta koko ajan ja jos en saa nii tyypit näkee nää "hienot" arvet... Nojaa. Oma häpeeni se on varsinki ku oman käden jälkiä ne on. Tänää kuitenki aion yrittää rentoutuu (leffaillan ja herkkujen avulla) ja sit vast huomen stressaan enemmän.

Ei tauko kestäny kauaa mut tää on vaa tavallaa testi ja jos asiat menee huonommiks jatkan sitä taukoo. Taukoo aloin pitää koska asiat meni mulla ( yksin mulla, ei mulla ja R 'llä ) huonosti. Huonommin ku vähään aikaan oli menny. Enkä halunnu valittaa tänne. Siks pidin taukoo ja jos asiat menee tosi huonoks taas mulla, sit jatkan taukoo. Mä oon nyt luvannu lopettaa viiltelyn.  Ku eilen laskin uusimmat viillot ja niit oli paljon nii sillon älysin et tää ei voi jatkuu. Älysin et viiltely tuhoo mun suhteet ja jos mun suhteet tuhoutuu, mä en selvii. Äsken kävin ite heittämäs terät roskii. Se oli parempi et heitin ne ite roskii kuin et olisin antanu ne iskälle. Nii joo. Mä pääsin ammattistarttii :). Ja koulu alkaa ens viikol. Se jännittää aika paljon. Mua pelottaa et tyypit ei pidä musta tms.