In the clutches of depression

Joku soitti tänää mulle tuntemattomasta numerosta. Kolme kertaa :o. Ja jokainen kerta oli eri tunnilla. Ekan kerran se soitti 9:06 ja sitten 11:09 ja sitten 13:14 Kaks ekaa kertaa annoin sen vaa soida loppuun mut kolmas kerta painoin "punaista luuria". Sitten tuli ajatus et entä jos se oli joku ketä olis kertonu et olisin saanu kesätyöpaikan. Mut muut sano et se olis soittanu numeron kanssa jos se olis ollu työpaikan puolesta soittanu. Mietin sitte et olisko se ollu pilapuhelu tai jos mummi vaik laitto vahingossa numeronsa tuntemattomaks. Mut se olis kuitenki laittanu viestiä... Äh.. Melko monimutkaista joten annan sen olla nyt. Jos se soittaa uudestaa nii vastaan ehkä mutta en jos se soittaa tunnilla..

NOIN KLO 9:45-10:00 kirjotin vihkoon mitä kirjoittaisin tänne: " -Eilen mulle tuli aika ikävä olo. Tunsin itteni lihavaksi, koska E oli näyttänyt mahansa (pakon edessä) ja se oli niin pieni ja laiha. Aamulla laitoin viestiä sille (E'lle) ja kysyin että voisko se auttaa mua. Siis sillee et kirjoittaisin mitä syön tänää ja et se sit laskis kalorit. Se vastas viestiin et se vois yrittää. Kun tulin kouluun (vähän/melkein myöhässä) kuulin R 'lta et E oli kertonu kaikille et olin pyytäny siltä apuu. Nyt vaikuttaa siltä et se vihaa/inhoo mua.  - okei no taisin olla väärässä. R sano ettei E vihaa tai ihnoo mua vaan et se ei haluu et alan laihduttaa. ( tai siis nyt (klo 13:44) sain tietää ettei se haluu osallistuu mun laihdutukseen mitenkää, .)   Hiemanoutoo mun mielestä. Siis miksen mä sais laihduttaa ku oon lihavempi ku se. Ja se on laihempi kuin mä ja se laihduttaa. Mä haluun vaa kattoo kuinka paljon liikaa kaloreita syön... - Oikeesti   halusin pitää tän asian mun ja E

Nyt oon saanu lasit. Nämä siis. Nämä tässä alapuolella :)   Ne on ihan kivat. Ainakin siis mä tykkään. Yks kaveri samal luokal sano jotai et ne muistuttaa sitä jostai hipsteristä. Eka en älynny sitä mut sitku katoin pari uusinta Rayn videoo nii älysin paremmin. Koe viikko alkaa perjantaina... Enkä oo taaskaan lukenu. No oon vähän paremmin keskittyny, joten ehkä pääsen melkein kaikista läpi. Pitäis joskus uusiakin fysiikan ja kemian kokeet... Kauheeta stressii.. No ei sentää ens vuonna oo stressii pianotunneista. Vein lopetusilmoituksen. En jaksanu enää. Motivaatio oli loppunu jo aikoja sitten ja nyt älysin ettei turhaa kannata siel käydä ku se vie rahaa ku tuntuu ettei muutenkaa jää mihinkää muuhun rahaa ku laskuihin (meinaan perheen rahoja. en omiani .).. Me käytiin R'n (mun poikaystävä) kans kattomas toi "Kohtalon valvojat". Tykkäsin ite siitä ja R sano et se tykkäs kans. Suosittelen sitä kaikille, jotka tykkää toiminnata ja romantiikasta. Vähän ainaki.

YMT- TUNNILLA: Me käytiin läpi jotai ooppera termejä/käsitteitä. Kuunneltiin jotai Bachin aariaa "sydämeni ui veressä". Kommentoin sitä sitte hiljaisesti "kai se sydän ny ui veressä ku ei siel oo muuta ku verta". Ja nyt: Mun kreikan tunnit alkaa pian. Tarkistin tänää soittamal sinne et oliko mun äiti ilmottanu mut sinne. Olihan se. Onneks. Se on maanantaisin ja keskiviikkoisin joten joudun siirtää mun pianotuntii.. Haluisin joskus matkustaa Kreikkaan. Ehkä mun poikaystävän kanssa. Jos Hän  siis suostuu :)

Euroviisut tulossa.. Onko teillä jo suosikkia ? Mulla on jo. Ja hävettää kertoa mikä maa.. Ruotsi.. En tiiä miks se hävettää mut jotenki se vaa hävettää. Mut se biisi on mahtava. Ainakin mä tykkään. Ruotsin ope näytti ton ruotsin tunnil ja siitä lähtien se on soinu mun päässä. Tänään kuuntelin sitä ja opa'a (viime vuoden Kreikan biisi) vuorotellen. En tiiä kumpi on parempi. Noh molemmat on hyvii :p Jes sain äikän blogin valmiiks. Meidän piti lukee kirja ja tehdä blogii siinä samalla siitä. Sen tehtävän kautta löysin tieni tänne.   Mun kirja oli "Amy, numero seitsemän" Marilyn Kaye'n kirjoittamana. Se oli hyvä kirja. Sain sen luettuu tänää loppuu. Oli hyvä ja aion lukee koko sarjan. Jos vain jaksan. No ne on lyhyitä kirjoja niin uskon et jaksan.    Suosittelen niitten lukemista.

Katoin viikonloppuna kaks leffaa. Toisen siis loppuun (The Social Network) ja toisen kävin kattoo elokuvissa kaveriporukan kans (Tangled - Kaksin karkuteillä).    The Social Network oli nopea tempoinen ja kiinnostava. Jesse Eisenberg teki hienon roolisuorituksen.   Tangled - Kaksin karkuteillä oli tosi hauska. Paras disney leffa pitkään aikaan. Ja joo tiiän et kuulostan aika lapselliselta mut joskus on ihan kiva kattoo piirrettyjäkin.. Se mun kaveri kenestä kerroin (se ketä laskee kaloreita) nii nyt musta tuntuu hieman pahalta et menin kertoo siitä laskemisesta ja laihduttamisesta opolle ja opelle. Terkkari toi sille tänään uuden terveystarkastus lapun ku se ei menny edellisee. Näin sen ilmeen ja musta alko tuntuu pahalta. Laitoin sille pari tekstarii missä pyysin anteeks ja kysyin voinko auttaa sitä mitenkää. Sain vastauksen etten voi auttaa sitä, ettei ketään voi auttaa sitä. Se tuntu ikävältä. Ku haluisin niin kovasti auttaa.

Käytii tilaamas lasit torstaina. Ne tulee viikon päästä. Siis torstaina. Luulisin. Sain kaupan päälle aurinkolasit vahvuuksilla. En nyt löytänyt kuvaa juuri niistä kehyksistä mitkä mulel tilattiin mutta yritän löytää sitten paremmin kun tiedän merkin jne. Keksin taas idean biisiin. Se on 96. biisi. Laitan linkin sitku se on valmis. http://thebitterprincessssongs.blogspot.com/2011/03/96-paper-heart.html Sen nimi tulee oleen "Paper heart" ja se kertoo mun kaverista joka laskeskelee kaloreita. En aio loukata sillä ketään. Ainakaan tarkoituksella. Jos se biisi loukkaa jotakuta niin olen pahoillani. Mun on vaa pakko saada purettuu tunteita..

Me tehtiin terveystiedon tunnilla taas joku pieni ryhmätyö (aloitettii, tehtii valmiiks ja esitettii se tänää). Meidän aihe oli "mielialahäiriöt". Valitsin ite sen meille koska se tuntu tutulta. Viime terveystiedon tunnilla (eilen) me alettiin käsitellä aihetta "mielenterveyden häiriöt" ja kun meitä pyydettiin miettimään mitä tulee sanasta "mielenterveys" ja kaksi tyttöä(ketä inhoan) kääntyivät katsomaan minua. Tai siis. Ensin toinen heistä katsoi kavereitani ja sitten toinen kysyi "onkohan se koulussa" ja sitten se katto mua... Tuntu ihan siltä et heti ku aiheeks tulee masennus tms nii heti katotaan mua/yhdistetään se muhun... Se on melko ärsyttävää... Mut joo huomenna meen silmälääkäriin ja ne laittaa jotain tippoja mun silmään, niinku puuduttaa sen ja sit laittaa jonku jutun siihen kiinni et näkee silmän taakse tai jotain. Niin ainakin ymmärsin. Mutta aurinkolasit mukaan siis, ne on jo nyt mukana. Kuitenkin huomenna sinne ja saatan ehkä s

Hissassa me ollaan tehty esitelmiä jotka kestää 45-65 minuuttia. Me opetetaan se meidän esitelmän aihe muille. Meidän esitelmä oli ekana. Otsikko oli "kohti uutta aikaa" ja aihe oli keskiaika. Mun ryhmässä oli kaks mun kaveria ja ne puhu suurimman osan esityksestä. Mä vain istuin koneen takana ja kilkkailin power point esitystä eteenpäin. Sanoin ehkä vain pari lausetta koska se ahdisti... Se ahdisti tosi paljon enkä halunnut sanoa enempää... Esitelmän jälkeen palaute osiossa yksi tyttö sanoi "**** olisi voinut puhua enemmän"... Joo se ehkä oli totta mut mua ahdisti... Eikä se niin hauskaa ollu.. Se ärsytti suurimmaksi osaksi se kommentti, mutta kai mä oon päässy siitä yli.. Nooo.. en ehkä ihan,. Aion kuitenkin sanoa saman kommentin sille. Jos se ei puhu paljoa...

Musiikki on aina ollu tärkee osa mun elämää. Ekalta luokalta lähtien oon soittanu pianoo ja käyn sen takii teoriassa. Tai siis ennen kävin teoriassa ja nyt käyn YMT'ssä eli YleisMusiikkiTiedon tunneilla. Viime YMT tunnilla me kuunneltii Sibeliuksen neljättä sinfoniaa(se on synkkä) ja kun mieleen tuli pieni idea niin aloin kirjoittaan sitä. Siis aina kun me käydään YMT ryhmän kanssa konserteissa meidän täytyy kirjoittaa konsertti arvio ja mun konsertti arviot on aina täynnä tarinoita siis kun nään musiikin kuvina ja tarinoina.  Tässä nyt siis on se tarina minkä kirjotin kun kuunneltii Sibeliuksen neljättä sinfoniaa: "Tyttö istuu mielisairaalassa ja katsoo ulos. Hän näkee asioita mitä hän kaipaa ja asioita mitä hän pelkää. Tyttö kiljaisee ja hoitaja tulee hakemaan hänet pois ikkunasta. Tyttö itkee. Tyttö nukahtaa ja näkee unia. Ihania ja kauniita unia, mutta ne muuttuvat synkemmiksi. Tyttö yrittää tappaa itsensä unessa. Hän herää siihen kun kiljuu. Hoitajat juoksevat hänen

Oon nyt lukenut noita pro-ana juttuja. Blogeja jne. Kiinnostuin siitä vähän, koska yksi luokkalaiseni laihduttaa ja siitä mieleeni tuli tää pro-ana juttu. En siis ite oo niin rajuilla keinoilla alkamassa laihduttaan, mut toive siitä laihtumisesta on siellä piilossa kuitenkin. Etsin usein mielestäni kauniita kuvia, milloin rakkaudesta, milloin viiltelystä ja milloin (esim nyt) anoreksiasta, pro-anasta ja bulimiasta. Tämä allaoleva kuva on yksi niistä. Ymmärrän miksi nuo pro-ana tyypit eivät ajattele että ovat sairaita, en siis väitä että he ovat väärässä tai oikeassa vaan sanon että ymmärrän heitä. Eiväthän kaikki masentuneet ajattele että ovat masentuneita. Tai jotain sinnepäin.. Siis. Nyt mua vituttaa, kun oon lihonu. Tai siis oon nyt normaali painoinen.. Vuosi sitten laihduin puolessa vuodessa 10 kiloa (58kg->48kg). Se huolestutti hieman, mutta ei enää. Alhaisin painoni oli siis 48kg. Ja nyt se on haaveena. Vituttaa, kun nyt olisin kunnossa enkä ole lihava, mutta mahani on k

Eli. Minulla diagnosoitiin vakava masennus vuonna 2007. Yhtä ja ainoaa syytä kukaan ei keksinyt vaan siihen kuulemma on monia syitä. Mulla on ollut hyviä ja huonoja vaiheita. Juuri nyt on menossa yksi niistä hyvistä. Osastolla olen ollut pari kertaa. Viimeisin kerta oli elokuussa 2010, silloin olin siellä vain pari päivää. Joo mulla on toinenkin blogi mihin kirjoitan kirjoittamiani biisejä, joita on juuri nyt 95. Kirjoitan tätä blogia silloin kun siltä tuntuu. Joku saattaa ajatella, että kirjoittamani asiat ovat liian henkilökohtaisia, mutta yritän pitää ne sopivissa määrissä. Siis etteivät ne olisi liian henkilökohtaisia. Nojuu. Siis tämä teksti, tämä ensimmäinen, on nyt tällainen eka juttu, joten seuraavassa tekstissä ehkä esittelen itseäni hieman enemmän.