In the clutches of depression

No niin nyt se kävi. Ensimmäinen epämiellyttävä kohtaaminen toisen matkustajan kanssa. Mulla on tietty tapa matkustaa junassa. Otan takin pois, laitan sen sinne ylös, otan hupparin pois, laitan sen joko sinne ylös tai siihen "naulaan" (en muista oikeaa sanaa), istun ja laitan repun tuolin alle. Kun tulee aurinkoista taas niin sitten aina istun selkä menosuuntaan ja vasemmalla puolella. Tällä kertaa tein kaiken tuon paitsi istuin nenä menosuuntaan ja vasemmalla puolella neljän penkin kohdassa. Kun kävin istumaan huomasin että käytävän toisella puolella ikkunan vieressä istui (oletettavasti) mies, tuijotti mua suu auki. Ajattelin että se varmaan johtui siitä kun korjasin alushousujen asentoa, mutta se vaan jatkoi tuijottamista. Jossain kohtaa se kyl lopetti ja jatkoi kirjansa lukemista. Se silti välillä jatkoi tuijottamista. Lopulta se lähti liikkeelle. Mietin hieman että entä jos se tulee mun luo tai lähemmäs istumaan, mutta se lähti jonnekin muualle. Juna ei lähtenyt edes

Pieni muutos tämän lääkkeen kanssa. Aiemmin oli 100mg kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Mutta nyt vaihtui että kokonaan se 200mg kerran päivässä eli aamulla. Torstaina otin ensimmäisen kerran sen. Otin sen lääkkeen kuudelta ja 45 min myöhemmin sain melko pahan päänsäryn. Ja pahoinvointia. Se oli aikas paha. Seuraavana päivänä ei ollut niin paha. Paitsi että iltapäivällä alkoi silmissä pyörimään. Piti pysähtyä ja ottaa tukea toisesta henkilöstä. Tänään ei oo tullut mitään tuollaista, ainakaan vielä.

Mä aloin kirjoittaa tänne tästä elokuvasta, mutta älysin ettei siitä tule mitään. Joten päätin tehdä videon .

5.50 herätys taas. Kasiin kouluun siis. Päätin eilen kokeilla I junalla Tikkurilaan menemistä kun P juna oli peruttu ja seuraava oli myöhässä. Jos on kiire kotiin niin taidan tästä lähtien tehdä silleen että jos esim 14.33 P juna on myöhässä ja haluan 14.42 R junaan niin menen 14.37 I junalla Tikkurilaan. Tänään tulin myös kouluun Tikkurilan kautta. Vaihdan siihen tyyliin myös. Jos junat on ajoissa voitan 4 minuuttia ja oon ajoissa koulussa. Nyt on tulityökurssi, luokassa missä on hieman huono ilmanvaihto eli väsymys on vielä pahempi. . . Joudun olemaan kokonaisprosessi 2 tunnilta pois. En oo sittenkään varma jatkanko niitä YouTube videoita. Saatan jatkaa mutta siitä voi kestää ennen kuin teen videon. Joten siis. Mun snapchat on saramria jos joku haluaa seurata. Pieni korvike videoille sentään. Tänään pääsen katsomaan iskän näytelmää (vaikkakin valokoppiin) ja sitten illalla menen baariin kaverille seuraksi joka on portsarina. En siis juo siellä. Juon / käytän todella harvoin alkoho

Hei taas! Unohdin tämän blogin taas kerran pitkäksi aikaa. Välillä syynä oli ehkä se etten ole halunnut kirjoittaa mitään liian henkilökohtaista enää. Mutta nyt videoon tullut kommentti herätti mut ! Päätin nyt ensiksi kirjoittaa tänne, mutta luultavasti teen videon myöhemmin. Jos jaksan. En muista (enkä jaksa lukea :P) että mitä kaikkea olen nyt tänne kertonut, joten jos kerron asioita kahteen kertaan, pahoittelen. Mä aloitin Stadin ammattiopistossa viime helmikuussa ja se on tuntunut sopivalta. Ennen siis menin koulutuksiin "unelma-ammatin" perässä, mutta ne kaikki keskeytyi. Iltalukio jäi kesken kun ensimmäinen ylioppilaskoe oli tulossa. En ollut lukenut muihinkaan kokeisiin niin en tietenkään olisi lukenut tähänkään. Tuli paniikki. Päätin sitten hakea koulutuksiin millä pääsisin Tervakosken paperitehtaalle töihin. Ajattelin että kun unelma-ammatin hakeminen ei onnistunut niin ehkä unelmatyöpaikan kanssa olisi parempi onni. Yksi vaihtoehto olisi ollut laborantti, minkä