Työssäoppimisjakso + suru

-
Huomenna sitten alkaa työssäoppimisjakso. Se kestää kaks viikkoo. Mä meen sokokseen. Siis siihen sokos nimiseen kauppaan :P. En tiiä mitä teen siel mut se on varmaa etten kassalle pääse koska en oo viel 18. Iskä sano et jos mul menee hyvin siel saattaisin saada kesätyöpaikan sielt. En oo varma onko se nyt niin totta, mutta toivon että olisi.
 Nyt ei oo hetkeen tehny mieli viillellä, paitsi sit tietty tänää tuli mielee. Ja vähän halusinkin viillellä. Itseasiassa se tuli eilen mieleen, kun puhuimme open ja V'n kans siit ku V ottaa vähän etäisyyttä koska ei halua vaarantaa omaa parantumistaan. Ja mä sanoin sit siin et en oo viillelly kahteen viikkoon tai ees halunnu. Se mitä en sanonu oli se et "just nyt haluisin vähän viillellä koska te toitte sen mieleeni, kiitti.."

Huomenna, siis vasta huomenna ei maanantaina kuten sanoin edellisessä tekstissä, R'n koira lopetataan. Haluisin lohduttaa R'ää, mut en tiiä miten. Haluisin olla hänen tukenaan. Mut en oo varma pystynkö olemaan vahva, koska mua itteä itkettää koko ajan. Pelkään etten osaa olla tarpeeksi hänen tukenaan ja etten osaa lohduttaa tarpeeksi.
Olisiko teillä neuvoja ?















Kommentit

  1. Elisabet25. lokakuuta 2011 klo 23.36

    lemmikin menettäminen on kauheeta... ei siinä kauheesti voi avuksi olla, ainakaan itse en tiiä, miten lohduttaisin, jos ystävälleni kävisi noin. Lohduttava olkapää tulee kumminkin tarpeeseen :) voimia! ♥

    VastaaPoista
  2. Feline26. lokakuuta 2011 klo 16.57

    Komppaa edellistä.
    Koita pärjäillä! <3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Brintellix, päivä 1

-
Tää blogi on jäänyt vähän pois ku en oo tiennyt myös kirjoittaa. Mun olisi pitänyt kirjoittaa kun lopetin lääkkeet. Olisi pitänyt kirjoittaa siitä kokemuksesta niin olisi myöhemmin voinut katsella ja lukea millaista se oli. Sillä nyt se lääkkeetön aika loppui. Olin 194 päivää ilman lääkkeitä. Päätin että pidän nyt täällä kirjaa tästä uudesta lääkkeestä ja miltä se tuntuu / miten se vaikuttaa. Eilen olin lääkärin tapaamisessa ja siellä suostuin uuteen lääkitykseen koska tää väsymys vaikuttaa niin pahasti mun jaksamiseen. Väsymys siis alkoi 16.9. ja paheni kuukausittain. Marraskuun alussa viiltely tuli takaisin ja jouduin myöntämään etten voi hyvin. Viiltely oli hyvä merkki siitä ja mun itkukohtaukset. Itkin siis hysteerisesti ja ajattelin että en jaksa enää. Joulukuu on alkanut hieman paremmin. Mutta silti olen väsynyt.  Tämä uusi lääke on nimeltään "Brintellix". Se on kuulemma uusi lääke joka voi auttaa myös kognitiivisen toiminnan kanssa. Muistaakseni se lääkäri sano
Lue lisää

Kaksi päivystyskäyntiä viikossa

-
Taas tuli käytyä päivystyksessä. Ekana sunnuntaina koska mun pulssi oli yli sata yli tunnin. Multa otettii sydän filmi, mut ne sano et se on okei ja et tää on normaalii nuorilla. Ei ainakaa tunnu normaalilta. Eilen sitten viilsin viillon, joka oli 2cm pitkä, 0,5cm levee ja 2mm syvä. Soitin sinne päivystyksee ja kysyin et pitäiskö tulla ompeluttaa se ja se tyyppi sano et joo. Menin sit sinne, olin siellä kasin aikaan. Ne otti mut sisään puol ysin aikaa, putsas haavan ja jätti mut makoilee siihe pöytäsängylle puoleksi toista tunniksi. Makasin sen tunnin siinä mut sit alko ärsyttää ja nousin istuu ja aloin räplää kännykkää. Lopulta lääkäri tuli ja ompeli kaksi tikkiä siihen. Ei puudutettu koska oli vain kaksi tikkiä. Se lääkäri sano et mulla on aika sitkeä iho ku ei tainnu neula meinata mennä läpi. Tässä kuvia. Kommentoi jos et halua nähdä tämmöisiä kuvia, niin en ehkä enää laita.
Lue lisää