Nyt on vähän surullinen fiilis mut yritän silti kirjottaa.

Perjantaina kävin S'n kans kattomas "Tartunta" -leffan. Se kerto tappavasta viruksesta joka siirty ihmisestä ihmiseen pienenkin kontaktin kautta. Kopsasin tähän biorexin sivuilta mitä siitä elokuvasta luki siellä.

"Kansainvälinen matkustaja nappaa lentokenttäbaarin kulhosta pari pähkinää ja ojentaa luottokorttinsa tarjoilijalle. Työpalaveri alkaa kättelykierroksella. Mies yskii täydessä ruuhkabussissa...

Nopea kontakti, ohikiitävä hetki, ja tappava virus on siirtynyt eteenpäin.

Kun Beth Emhoff (Gwyneth Paltrow) palaa kotiinsa työmatkalta Hong Kongista, luulee hän aluksi kärsivänsä pahasta jet lagistä. Kaksi päivää myöhemmin ensiapulääkärit kertovat hänen järkyttyneelle aviomiehelleen (Matt Damon) Bethin kuolleen, eikä lääkäreillä ole mitään aavistusta miksi.

Pian myös muille ilmestyy samoja oireita: yskä ja kuume, sitten aivoverenvuoto... ja lopulta kuolema. Minneapolis, Chicago, Lontoo, Pariisi, Tokio, Hong Kong: sairaustapauksia on ensin yksi, sitten neljä, sitten kuusitoista, sata, tuhansia, kun tartunta leviää rajojen yli jokapäiväisten ihmiskontaktien välityksellä. Maailmanlaajuinen pandemia on täällä.

Kuolemantapausten lisääntyessä rähdysmäisesti ja ihmisten kamppaillessa suojellakseen itseään ja rakkaitaan pikku hiljaa murenevassa yhteiskunnassa, yksittäinen bloggaaja (Jude Law) synnyttää paranoia- ja pelkoepidemian, joka on yhtä tarttuva kuin itse virus, väittäessään ettei yleisölle kerrota totuutta siitä mitä todella tapahtuu...

Steven Soderbergin ohjaama TARTUNTA vetoaa hyytävästi alkukantasiin pelkoihimme ja itsesuojeluvaistoomme. BSE, lintuinfluenssa, H1N1, SARS – uusista uhista uutisoidaan jatkuvasti. Elokuvan tuottaja Stacey Sherin sanoin ”I think the question raised by ’Contagion’ is not whether or not this could happen. It’s more a case of when.” "

Ite oon samaa mieltä Stacey Sherin kanssa. Siis et ei oo kyse siitä voisiko se tapahtua vai ei, vaan että kyse on enemmän siitä että milloin. Leffassa kuvattiin hyvin millainen paniikki syntyi siitä kun yksi bloggaaja sanoi että joku aine toimii lääkkeenä tähän virukseen. Kaikki ryntäsivät apteekkeihin ostamaan sitä ja kun sitä ei ollut tarpeeksi niin monelle ihmiselle, ihmiset sekosivat ja mm rikkoivat apteekin kassan ikkunan ja menivät hakemaan itse sitä tuotetta, jono ei enää kelvannut koska kaikki halusivat sitä tuotetta jotta voisivat parantaa joko itsensä tai lähimmäisensä. 

 Varmana asiat menee ihan sekaisin jos tulee tuollainen virus, mutta tos leffas siin lopussa ne löysi rokotteen siihen ja tyypit parani. Jotenki se ei ollu ihan semmoinen loppu mitä odotin. 

En oikeestaan osaa sanoo mitää muuta. Surullinen fiilis on koska R'n koira lopetetaan huomenna. Itkettää. En haluis et se lopetettais, mut niitten on pakko. Se puras R'n serkkuu naamaan, se tyttö on kolme. En tiiä mitä siel kävi, mut aamul ku oltii R'n kans nukkumas, R'n 'äiti tuli sinne huoneesee itkien ja se sano et kauheit on tapahtunu. Oli kauheeta kuulla mitä oli käyny. En voi ees kuvitella kuinka paljon R'n serkku on pelästynyt. En voi oikeastaan kuvitella miltä R'stä tuntuu, sillä jos Milli(meidän koira) jouduttais lopettaan, mä en varmaa kestäis. On se niin tärkee mulle. Kuitenkin R'n perheelle jää toinen koira (niillä siis on nyt kaksi koiraa), mutta en usko et mikään vois sitä tuskaa pois viedä. 


Ja tervetuloa uudet lukijat. 


edit klo 21:30
R'n äiti neulo mulle tuubi huivin :) Aion pitää sitä joka päivä ku se on niin ihanan lämmin ♥