Konsertti...
Viimeinen YMT'n konsertti oli tänään...
Eka puoliaika oli ihan ok, mut sit se toinen... Siin esiinty joku 21st century baroque trio.. Ei hajuukaa mikä se on mut ei ne mitää musaa soittanu.. Se nainen vaa ulvo siel jne.. ...
Alko ahistaa... Mulla oli ollu jo paha olo aikasemmin. Mietin viiltelyy ja sitä kuinka kaipasin veren näkemistä ja sitä tutun veitsen tuntua iholla ja se adrenaliini jos niin voi sanoo...
Sen toisen puoliaika kesti n tunnin. ja joka minuuutti oli liikaa mulle... Mua ärsytti ku ei ollu voimaa lähtee kesken kaiken pois. Itkin sit siel ku oli niin karsee olo. Halusin kuolla ja satuttaa itteeni enemmän ku pitkään aikaan. Raavin itteeni kun en muuta voinu tehä satuttaakseni itteeni. Yritin jopa vähän kuristaa itteeni. Kamala olo jatku koko ajan. Se ei hellittäny.
Sit ku se loppu en voinu lopettaa itkemistä. Siis en itkeny niin paljoo ku siel pimeässä mut vähän itkin. Hävetti tosi paljon ku hississäkin vähän itkin ja pari tyttöö katto "mitä vittua" tyylillä.. A onneks suostu hakee mun takin nii mun ei tarvinnu lähtee pidemmälle.
Me viel jouduttii oottaa ulkona ku A'n isä ei ollu viel tullu hakemaa. Onneks A autto ja laitto mut puhumaan jostai ihan muusta. Siis siitä ku pääsin ajelee(skoballa. se tavallinen 40km lenkki). Toivon vaa et joskus menisin sen ihan pyörällä. Sen 40km siis. Tai jotai sinnepäinn. Haluisin nii kovasti et voisin liikkuu mutku oon laiska... Haluisin laihtuu vähän. Tai siis vähän tätä mahaa pois...
Onneks tänää oli viimeinen koe. Se oli hissan koe mut en jaksanu eilen lukee sillee. Halusin olla ilman stressiä mut silti mun huulet oli aamulla turvonnu... Uskon siis et mun sormet ja huulet turpoo jos stressaan jostai ja sama niitten laikkujen kanssa. Siis joskus saan inhottavia laikkuja jotka on koholla, punaisia ja kutisevia. Usko pois vaa, sä et haluis niitä.
Mut joo nyt olis varmaa iha hyvä lähtee nukkuu ku huomen on viel kouluu, kesätyöhaastattelu ja aika psykologille. Ei paha päivä mut kuitenki.
Öitä :)
Eka puoliaika oli ihan ok, mut sit se toinen... Siin esiinty joku 21st century baroque trio.. Ei hajuukaa mikä se on mut ei ne mitää musaa soittanu.. Se nainen vaa ulvo siel jne.. ...
Alko ahistaa... Mulla oli ollu jo paha olo aikasemmin. Mietin viiltelyy ja sitä kuinka kaipasin veren näkemistä ja sitä tutun veitsen tuntua iholla ja se adrenaliini jos niin voi sanoo...
Sen toisen puoliaika kesti n tunnin. ja joka minuuutti oli liikaa mulle... Mua ärsytti ku ei ollu voimaa lähtee kesken kaiken pois. Itkin sit siel ku oli niin karsee olo. Halusin kuolla ja satuttaa itteeni enemmän ku pitkään aikaan. Raavin itteeni kun en muuta voinu tehä satuttaakseni itteeni. Yritin jopa vähän kuristaa itteeni. Kamala olo jatku koko ajan. Se ei hellittäny.
Sit ku se loppu en voinu lopettaa itkemistä. Siis en itkeny niin paljoo ku siel pimeässä mut vähän itkin. Hävetti tosi paljon ku hississäkin vähän itkin ja pari tyttöö katto "mitä vittua" tyylillä.. A onneks suostu hakee mun takin nii mun ei tarvinnu lähtee pidemmälle.
Me viel jouduttii oottaa ulkona ku A'n isä ei ollu viel tullu hakemaa. Onneks A autto ja laitto mut puhumaan jostai ihan muusta. Siis siitä ku pääsin ajelee(skoballa. se tavallinen 40km lenkki). Toivon vaa et joskus menisin sen ihan pyörällä. Sen 40km siis. Tai jotai sinnepäinn. Haluisin nii kovasti et voisin liikkuu mutku oon laiska... Haluisin laihtuu vähän. Tai siis vähän tätä mahaa pois...
Onneks tänää oli viimeinen koe. Se oli hissan koe mut en jaksanu eilen lukee sillee. Halusin olla ilman stressiä mut silti mun huulet oli aamulla turvonnu... Uskon siis et mun sormet ja huulet turpoo jos stressaan jostai ja sama niitten laikkujen kanssa. Siis joskus saan inhottavia laikkuja jotka on koholla, punaisia ja kutisevia. Usko pois vaa, sä et haluis niitä.
Mut joo nyt olis varmaa iha hyvä lähtee nukkuu ku huomen on viel kouluu, kesätyöhaastattelu ja aika psykologille. Ei paha päivä mut kuitenki.
Öitä :)
Kommentit
Lähetä kommentti