Ääni ja selkä
Selkä ongelmia mulla on ollut vuodesta 2013 lähtien. Sillee "välil on välil ei" tyylillä. Nyt on ollu selkä kuukauden kipeenä. Se tais alkaa siel Kööpenhaminassa. Käveltii ekana päivänä noin 16 000 askelta (jotai 10-11km), näin siis sanoo mun aktiivisuusrakkene. Laskin sit kotona siellä olon päivän askeleiden keskiarvion. 12 000 askelta / päivä. Mun tavoite askelmäärä päivälle olisi 4 000. Meni siis joka päivä yli. Normaalisti se menee ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Plus siellä ekana päivänä pitkään piti raahata matkalaukkua perässä ja reppua selässä. Aluks se reppu ei tuntunut painavalta mut kun sitä pidemmän aikaa kantoi niin siitä tuli aika painava.
Toisena päivänä käytiin eläintarhassa. Sinne matka oli 2,6km ja sen piti mennä puolessa tunnissa. Mun selkäkipu hidasti mun kävelyvauhtia niin paljon et meil tais mennä tunti sinne kävellessä. Vai oliko se kaksi? En muista kunnolla. Kuitenkin mä kävelin hyvin hitaasti. Siihen saattoi myös vaikuttaa se että melkein kaaduin aiemmin samalla matkalla sinne. Sillee astuin huonosti ja nilkka meni sivuun päin. Vaikee selittää, olis helpompi näyttää. Mut se sattu.
Kun tultiin takaisin se selkäkipu oli ns paikalla koko ajan. Se sitten lopulta väheni melkein huomaamattomaksi, mutta ei poistunut. 16.3. kävin hierojalla. Aattelin et tuskin se haittaa se selkäkipu, ehkä tää auttaa sitä. Ei auttanut. Hartiat oli kipeemmät sen jälkee mut se meni ohi. Mun alaselkä siis on tää mikä yleensä nää selkä ongelmat aiheuttaa. Se pahentui jonkin verran mut kans hiipu taas, muttei mennyt pois. 31.3. kävin IKEA'ssa. Ostin peilin joka painoi 11kg. Jouduin kantaa sen tietty autoon ja tottakai nostin väärin. Seuraavana päivänä kipu oli tosi paha. Se hieman hiipui. 5.4. aattelin et jumppaaminen auttaa, on sanottu et liikunta auttaa selkäkipuun. Tein sellaisen 7-minute kuntoilu/jumppa jutun. Ipad ohjelma. Se pahensi varmaan sata kertaiseksi sen kivun. Se tuntui koko ajan. Vasta torstaina se alkoi helpottaa, mutta veikkaan että hartia kipu vain hämäsi. Hartiat oli todella kipeet sillon.
Torstaina kyllä alkoi toinen ongelma. Vähän flunssaa oli tiistaista lähtien. Torstaina kuitenkin alkoi ääni lähteä (on vieläkin poissa suurimmaksi osaksi). Kurkku oli aluksi kipeä, mutta perjantaina ei enää. Lauantaina alkoi yskiminen. Kun kävin leffassa siellä se paheni. Kun lähdin leffasta siitä tuli niin paha etten melkein saanut henkeä. Autossa niitä ns yskimiskohtauksia tuli lähes koko ajan. En pystynyt ajamaan kun yskitti niin paljon ja voimakkaasti. Alkoi sattua keuhkoihin, yläosaan. Tuli niitä tuntoja mitä tulee hyperventiloidessa, kihelmöintiä huulissa ja sormissa. Kysyin äidiltä ja iskältä et mitä teen, ne sanoi et mee käymään päivystyksessä. En pystynyt soittaa äänen takia joten menin. Ilmoittautumisluukulla mieshoitaja otti mut ihan tosissaan, mut olin kyl sillä mielellä et jos ne sanoo et "kaikki on okei, mee vaa kotii" nii olisin menny. Jäin sinne sit odottamaan, 50% akkua jäljellä kännykässä, joten en kännykkää käyttänyt tai kuunnellut musiikkia. Tunnin olin siellä yhteensä. Sairaanhoitaja vain testasi verikokeella vissiin tulehdusarvon joka oli 35 et se oli vähän koholla. Se tarkisti lääkäriltä et kannattaako mennä lääkärillä käymään vai lähteä kotiin. Mä sit lähdin kotiin kun sain luvan. Iskä vähän ihmettele et se ei kuunnellu mun keuhkoja tms. Ei mua haitannut. Se olo vaan oli niin pelottava ku tuntu et meinas taju lähteä sillä parin kilometrin matkalla mitä ajoin sinne.
Nyt yskä on hieman helpompi mutta melko paha silti. Mun koko keskiruumis on kipeä. Kylkiluiden ja lantion kohdalla varsinkin. Yskiminen sattuu todella paljon. Jonkin aikaa kurkku ei ollut kipeä, mutta se yskiminen pahensi ja taas se on kipeä. Perjantaina en melkein ollenkaan pystynyt puhua, Lauantaina ihan vähän paremmin, sunnuntaina taas huonosti ja tänään aika hyvin, mutta puhuminen sattuu kurkun oikeelle puolelle.
Puhumattomuus on kauheeta. Kun en sais puhua. Oon muutenkin hiljaa kun oon yksin ja sitten kun oon ihmisten seurassa en saa puhua koska ei oo ääntä. Kun ei puhu nii tuntuu normaalilta (yleensä, nyt sattuu kurkkuun) mut kun alkaa puhua tai kun yrittää puhua niin heti tuntee "ainii, enhän mä voikaan puhua." Yksinäisyys on muutenkin ollut mulle pieni ongelma nyt. Tai siis se on mulle melko normaalia, mut se häiritsee välillä. Ahdistavaa ja surullista.
Alaselän kipu on taas kans palannu. Ehkä ihan hyvä sillee. Huomenna mulla on aika fysioterapiaan. Soitin viime keskiviikkona ajan. En tiiä mitä siel sanotaa tai et mitä siel ees tehdään. Toivottavasti ääni olis ees vähän parempi et voisin kertoo siel tilanteesta.
Paino kävi 48kg'ssä missä se ei oo käyny sitten yläasteen. Sillon se ei ees ollu siel kauaa. Ja nytkin se kävi vain sen takia etten voinut kunnolla syödä, koska olin kipeä.
Päätin myös tuunata mun paitoja. Mulla on yks seppälän paita mis ei oo hihoja ja se vaikuttaa et ne olis leikattu. Se on mun mukavin paita. Piti kuitenkin välillä laittaa se pesuun joten päätin tehdä muutamista t-paidoista samanlaisia. 4 t-paitaa ja yksi huppari.
Toisena päivänä käytiin eläintarhassa. Sinne matka oli 2,6km ja sen piti mennä puolessa tunnissa. Mun selkäkipu hidasti mun kävelyvauhtia niin paljon et meil tais mennä tunti sinne kävellessä. Vai oliko se kaksi? En muista kunnolla. Kuitenkin mä kävelin hyvin hitaasti. Siihen saattoi myös vaikuttaa se että melkein kaaduin aiemmin samalla matkalla sinne. Sillee astuin huonosti ja nilkka meni sivuun päin. Vaikee selittää, olis helpompi näyttää. Mut se sattu.
Kun tultiin takaisin se selkäkipu oli ns paikalla koko ajan. Se sitten lopulta väheni melkein huomaamattomaksi, mutta ei poistunut. 16.3. kävin hierojalla. Aattelin et tuskin se haittaa se selkäkipu, ehkä tää auttaa sitä. Ei auttanut. Hartiat oli kipeemmät sen jälkee mut se meni ohi. Mun alaselkä siis on tää mikä yleensä nää selkä ongelmat aiheuttaa. Se pahentui jonkin verran mut kans hiipu taas, muttei mennyt pois. 31.3. kävin IKEA'ssa. Ostin peilin joka painoi 11kg. Jouduin kantaa sen tietty autoon ja tottakai nostin väärin. Seuraavana päivänä kipu oli tosi paha. Se hieman hiipui. 5.4. aattelin et jumppaaminen auttaa, on sanottu et liikunta auttaa selkäkipuun. Tein sellaisen 7-minute kuntoilu/jumppa jutun. Ipad ohjelma. Se pahensi varmaan sata kertaiseksi sen kivun. Se tuntui koko ajan. Vasta torstaina se alkoi helpottaa, mutta veikkaan että hartia kipu vain hämäsi. Hartiat oli todella kipeet sillon.
Torstaina kyllä alkoi toinen ongelma. Vähän flunssaa oli tiistaista lähtien. Torstaina kuitenkin alkoi ääni lähteä (on vieläkin poissa suurimmaksi osaksi). Kurkku oli aluksi kipeä, mutta perjantaina ei enää. Lauantaina alkoi yskiminen. Kun kävin leffassa siellä se paheni. Kun lähdin leffasta siitä tuli niin paha etten melkein saanut henkeä. Autossa niitä ns yskimiskohtauksia tuli lähes koko ajan. En pystynyt ajamaan kun yskitti niin paljon ja voimakkaasti. Alkoi sattua keuhkoihin, yläosaan. Tuli niitä tuntoja mitä tulee hyperventiloidessa, kihelmöintiä huulissa ja sormissa. Kysyin äidiltä ja iskältä et mitä teen, ne sanoi et mee käymään päivystyksessä. En pystynyt soittaa äänen takia joten menin. Ilmoittautumisluukulla mieshoitaja otti mut ihan tosissaan, mut olin kyl sillä mielellä et jos ne sanoo et "kaikki on okei, mee vaa kotii" nii olisin menny. Jäin sinne sit odottamaan, 50% akkua jäljellä kännykässä, joten en kännykkää käyttänyt tai kuunnellut musiikkia. Tunnin olin siellä yhteensä. Sairaanhoitaja vain testasi verikokeella vissiin tulehdusarvon joka oli 35 et se oli vähän koholla. Se tarkisti lääkäriltä et kannattaako mennä lääkärillä käymään vai lähteä kotiin. Mä sit lähdin kotiin kun sain luvan. Iskä vähän ihmettele et se ei kuunnellu mun keuhkoja tms. Ei mua haitannut. Se olo vaan oli niin pelottava ku tuntu et meinas taju lähteä sillä parin kilometrin matkalla mitä ajoin sinne.
Nyt yskä on hieman helpompi mutta melko paha silti. Mun koko keskiruumis on kipeä. Kylkiluiden ja lantion kohdalla varsinkin. Yskiminen sattuu todella paljon. Jonkin aikaa kurkku ei ollut kipeä, mutta se yskiminen pahensi ja taas se on kipeä. Perjantaina en melkein ollenkaan pystynyt puhua, Lauantaina ihan vähän paremmin, sunnuntaina taas huonosti ja tänään aika hyvin, mutta puhuminen sattuu kurkun oikeelle puolelle.
Puhumattomuus on kauheeta. Kun en sais puhua. Oon muutenkin hiljaa kun oon yksin ja sitten kun oon ihmisten seurassa en saa puhua koska ei oo ääntä. Kun ei puhu nii tuntuu normaalilta (yleensä, nyt sattuu kurkkuun) mut kun alkaa puhua tai kun yrittää puhua niin heti tuntee "ainii, enhän mä voikaan puhua." Yksinäisyys on muutenkin ollut mulle pieni ongelma nyt. Tai siis se on mulle melko normaalia, mut se häiritsee välillä. Ahdistavaa ja surullista.
Alaselän kipu on taas kans palannu. Ehkä ihan hyvä sillee. Huomenna mulla on aika fysioterapiaan. Soitin viime keskiviikkona ajan. En tiiä mitä siel sanotaa tai et mitä siel ees tehdään. Toivottavasti ääni olis ees vähän parempi et voisin kertoo siel tilanteesta.
Paino kävi 48kg'ssä missä se ei oo käyny sitten yläasteen. Sillon se ei ees ollu siel kauaa. Ja nytkin se kävi vain sen takia etten voinut kunnolla syödä, koska olin kipeä.
Päätin myös tuunata mun paitoja. Mulla on yks seppälän paita mis ei oo hihoja ja se vaikuttaa et ne olis leikattu. Se on mun mukavin paita. Piti kuitenkin välillä laittaa se pesuun joten päätin tehdä muutamista t-paidoista samanlaisia. 4 t-paitaa ja yksi huppari.
Kommentit
Lähetä kommentti