Ahdistus + dkt ryhmä terapia

Mulla on nyt se dkt ryhmän tapaaminen. Alussa aina kerrataan edellisen kerran juttuja ja kysellään miten niitä harjoitteli. Aiemmin on saanu puheenvuoron vaikka ei olis harjoitellut niitä edellisen kerran jälkeen. Eli olisi ollut nolla rastia. Nyt mulla oli nolla, enkä saanut sanoa mitään vaikka muut aiemmin on saanu vaik olis ollu nolla. Muutenki oli tosi ahdistava olo ollu aamulla. Meni taas nollaan päivät. Neljä päivää olinkin ollut ilman. Ja sit ahdisti toi tapaaminen muutenki. Tauon aikana se ahdistus vaan kasvoi ja lopulta lähdin vessaan itkemään. Se oli 14.15. Nyt kello on 15. En oo vieläkään pystynyt menemään takaisin. Ahdistaa liikaa. Pääsin kuitenkin liikkumaan vessasta pois, tulin tähän aulaan istumaan. Yksi niistä vetäjistä tuli pyytää mua takas sinne koska siellä pitäis istua vaikka olis kuinka paska olo. Ainakin niin ymmärsin sen mitä se sano. Jos se oikeesti on niin, niin en pysty käydä tässä ryhmässä. 
Meinasin lähteä kotiin suoraa kun alkoi ahdistaa kun vessa oli varattu. Mutta en lähtenyt. Odotin että vessa vapautui ja menin sinne itkemään. Siellä meni varmaankin vartti. Lopulta päätin että menen takaisin sinne ryhmätilaan mutta aulan kohdalla alkoi ahdistaa niin paljon etten voinut mennä. Jäin siis tähän aulaan istumaan. Vähän itkua tuli tässäkin. Varsinkin kun se ensimmäinen vetäjä tuli tässä käymään. Äsken tuli toinen vetäjistä, niitä on siellä varmaan viisi yhteensä. Se toinenkin koitti saada mua sinne takaisin menemään mutta en pystynyt. Odotan että se ryhmä loppuu ja sitten haen mun tavarat sieltä. Toivon ettei ne vetäjät paljoa puhu mulle sillon. Alkoi ahdistaa kun edes ajattelin sitä. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Brintellix, päivä 1

Kaksi päivystyskäyntiä viikossa